Hakasalo Ilpo Uolevi

Ilpo Uolevi Hakasalo syntyi Helsingissä 27. maaliskuuta 1937. Jäätyään pienenä orvoksi hän varttui tätinsä luona Suolahdessa, jossa kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1956. Hän opiskeli Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtilinjalla.

Hakasalo työskenteli Yleisradiossa musiikkitoimittajana vuosina 1972–2002, erikoistuen kotimaiseen iskelmä- ja populaarimusiikkiin. Hän on erityisesti tunnettu Radio Suomen Iskelmäradiosta, jota hän toimitti vuosina 1986–2002. Hän toimitti myös ohjelmasarjat Olavi Virrasta ja Viljo Vesterisestä sekä äänilevyjen historiaa käsitelleen sarjan Oi niitä aikoja.

Yhdessä Peter von Baghin kanssa Hakasalo kirjoitti iskelmäkirjallisuuden perusteoksiin lukeutuvan Iskelmän kultaisen kirjan, josta hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1987. Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry myönsi hänelle Prix ELVIS -palkinnon vuonna 1991 ensimmäisenä palkinnon saajana.

Hakasalo kuului Suomen Sarjakuvaseuran perustajiin ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1973–1975. Vuonna 2002 hän jäi eläkkeelle Yleisradiosta laajojen ohjelmistouudistusten myötä. Hän erakoitui vähitellen ja kuoli asunnossaan Helsingin Katajanokalla tammikuussa 2006. Hänen kuolemansa tuli ystävien ja entisten työtovereiden tietoon vasta elokuussa 2006.